Pienin
laulaa maailmaan mä avaraan ensimmäisiä säveliä ja vaatii huomiotani lakkaamatta. Vauva on kasvanut taaperoksi ja minä yritän hiljalleen vihjailla hänelle, että rintamaidon syömistä voisi hieman vähentää. Vaikka kolmeen kertaan päivässä.

Arki juoksee.

Minä laitan metsään lähtiessä jalkaan kumisaappaat, villapaidan, hatun ja huivin. Kerään suppilovahveroita ja sitten kotona mietin, että pakastanko vai kuivaanko.
Metsässä on hyvä. Sammal tuntuu kostealta ja taivaalla huutavat muuttavat kurjet. Ja kun ääni on poissa tuntuu hiljaiselta.

Sitten meillä on ihana nakkineiti, oma koira. Hän on rouva, jota täällä rakastetaan täysillä. Vispaavasta hännänpäästä aina kirsuun saakka.
Koiran kaipuu on ollut suuri. Ja nyt meillä on hänet.

Näen unia unelmieni kaupungista. Ja jos herään yöllä en nuku heti uudestaan. Haaveilen matkasta ja lempeästä talvesta. Hyvistä, ajattelevista ihmisistä.



En aio selitellä mitenkään tätä hiljaisuuttani. On kuitenkin hyvä olla täällä.

Leipä
on paljon enemmän kuin syötävää. Leipä tarjoaa rakenteellaan ja maullaan matkoja toisiin maailmoihin. Ruisleipä on parasta, alkukantaista, itsetehtynä varsinkin.

Tatti
on koukuttunut Harry Pottereihin. Hän on kuunnellut niitä äänikirjoina noin levyn päivävauhtia.
Hän selittää minulle nopeimmista luudista, Huispausjoukkueista ja hahmojen hienouksista. Hän haluaa oppia tupien nimet englanniksi ja miettii, että oliko Likusteritie 4 Surreyssä ja kuinka pitkä matka sieltä mahtaa olla Viistokujalle Lontooseen.
Hän miettii, että pääsisiköhän Rohkelikkoon jos hänet kutsuttaisiin Tylypahkaan. Voisiko hän lentää Tulisalamalla.

Innostuneena lapsen innostuksesta neuloin Rohkelikkofanille oman Rohkelikkoliivin. Punainen liivi seitsemällä kultaisella raidalla. Punainen ja kulta ovat Rohkelikon värit ja seitsemän on niitä vuosia, mitä oppilaat viettävät Tylypahkassa.
Lanka oli Araucanian Nature Cottonia, sitä meni pari vyyhtiä. Puikot oli 5mm.

Lapsi tykkää. Äiti myös (nyt on kotona joku kenen kanssa jakaa innostus kyseisestä kirjasarjasta).

Rymsteerauspäivä.
On matot lattialla ja verhojen paikkoja ikkunoissa vaihdettu. Sohva toisella paikalla, tuolit toisella. Pöydässä liina. Hyvä on viikonlopun tulla.
Kissa on hyppinyt koko päivän hepulissa milloin mistäkin. Ollaan naurettu sille ääneen.
Minä odotan, että vielä vähän pimenee. Arvon tässä, että lukisinko sitten, katsoisinko elokuvan vai painuisinko ajoissa nukkumaan.
Täällä tuoksuu unelmatorttu. Isoin tyttö leipoi. Vaan se on huomiselle. Nyt on puuron aika.

Leppoisaa viikonloppua!