Tämä
viikonloppu oli totisesti yhtä juhlahumua. Lauantaina makkarasipatinkeittäjäsisarukset viettivät syntymäpäiviään ja me oltiin mukana. Oli herkkuja ja hyvää seuraa. Kaunis koti, minne on aina niin hyvä mennä.
Hyvistä juhlista harmittaa lähteä pois, vaan nukkuakin täytyy.

Torstaina
ja perjantai päivänä valmisteltiin. Illalla juhlittiin. Kukkaseppelpäinen sankari juhli kolmekymppisiään!
Rouva joka oli luvannut valmistaa ruuat teki taas kaikkea hieman reippaasti, mutta toisaalta hyvä niin. Sai juhlakansa kotiinviemisiksikin sapuskaa.

Sitten 
me käytiin Helsingissä. Istutiin Kaivarin rannassa ja syötiin jätskiä.
Lokit kirkuivat. Meri oli kaunis. Haitula löysi höyhenen.
Kotimatkalla kysyi, että tekisitkö sä äiti mulle semmosen intiaanitytönmekon.
Aion tehdä. Hän tanssikoon minulle sitten niitä sadetansseja, kun sellaisia kaipaan. Tänään oli sopivasti tuulta ja aurinkoa.

Top 10.

Jokailtainen
tapa on tarttua kirjaan. Lukea edes sana, lause tai sivu. Joskus konainen luku tai kirja. Ilse pyysi joku aika sitten listaamaan vaikuttavimmat, ei ollut helppo tehtävä.

1. Astrid Lindgren; Ronja Ryövärintytär. 
2. Anna-Leena Härkönen; Häräntappoase.
3. Colette; Vilja oraalla.
4. Nicholas Evans; Suden läheisyys.
5. J.K. Rowling; Harry Potterit.
6. Tove Jansson; Kesäkirja.
7. Siri Hustvedt; Kaikki mitä rakastin.
8. Carlos Ruiz Zafoon; Tuulen varjo.
9.
10.

En osaa listata muita. Olen lukenut hyviä, mutta nämä edellä mainitut ovat niitä, jotka ottaisin mukaan autiolle saarellekin.

Kosmetiikkahommat on vielä hankalampia. Vaan yksi on ylitse muiden. Ripsivärini,  Kanebon 38. Muuten suosin luonnonkosmetiikkaa.

Tämä
on ollut hyvä sunnuntai.
En oikein edes muista, mitä tein aamupäivällä. En kai mitään tähdellistä. Mietin vähän vinttiin tulevaa työhuonetta, tapettia sinne. En päässyt kovin pitkälle ajatuksissa, vaihtoehtoja tuntuu olevan tosi paljon, toisaalta vähän. Annikki ja Ilmari Tapiovaaran 2+3 on tämän hetkinen suosikki.
Meillä kävi Tatin kummitäti puolisoineen. Syötiin ja keräsin kasvimaalta ison pussillisen kotiinviemisiä heillekin. Salaattia ja pinaattia riittää.
Illalla ajettiin polkupyörillä, yritettiin pyöritellä hulavannetta, miten siinä onkin onnistunut joskus?

Viimeinen koko perheen yhteinen lomaviikko alkaa.

Vauva
oli täydellisen ihana! Omat lapset kasvoivat niinä muutamina hetkinä, mitkä vietin tuon uuden ihmisen äärellä, paljon.
Pieneni ei enää ole suvun pienin, on vielä pienempi. Paljon pienempi.
Oli ihana tavata hänet.

Lahjaksi ommeltiin pienelle, yhdessä isoimman tytön kanssa, tuollainen kesäötökkä, idea Surrur-kirjasta. Sisällä siinä on helisevä pikkupurnukka.

Tämä se päivä on...

...kun pikkumattoja kylpyhuoneen lattialla pestessäni kuuluu tuvasta hihkaisu. Hän on syntynyt! Pieni serkku näille omille pienillemme.
Pääsisimpä pian (pian, pian!) katsomaan.
...kun iltauinnille lähtiessä pellosta lehahtaa lentoon parvi kyyhkyjä. Harakka istuu aitan katolla, toveri maassa. Ja asvalttitien piennarta kulkee varis. Toinenkin.

...ripustan persiljaa kuivumaan.
...katkon varkaita tomaateista.
...teen linssisalaattia iltaruualle.

...vaan kaikista eniten olen niin onnellinen. Siitä lapsesta, ketä en ole vielä tavannutkaan.

Mentiin metsään.

 

Mentiin
metsään. Poimittiin mustikoita. Syötiin eväitä.
Oltiin ainakin hetki ihan hiljaa jokainen. Kun hapankorpun rouskutus rikkoi hiljaisuuden Tatti pyysi, että oltaisiinko hetki syömättäkin. Kuunneltaisiin metsää. Juotiin teetä, jossa oli puolukan ja mustikan varpuja sekä mustikoita.
Kotiin tultiin mustikkasankojen kanssa. Puhuttiin, että tästä retkestä puhutaan sitten talvella, kun hämäränä talviaamuna syödään aamujugurtin kanssa näitä marjoja. Muistellaan samalla sitä mättäällä istunutta korppia, sitä kuinka se lehahti lentoon meidät nähdessään.

PS. Tatin ja Haitulan sisarsuhde on käsittämättömän ihanaa katseltavaa. He elävät toisistaan.
Puolensakin sillä pienellä ikäerolla.

Joidenkin
sielunmaisema on meri aavoineen. Minun omani on tuulessa lainehtiva viljapelto ja maalaistie.

Tämä
ihminen on suloisen onnellinen kasvimaastaan. Kasvihuoneessa kasvavista kurkuista, tomaateista ja kesäkurpitsoista (joiden lehdet vetelee vertoja raparpereille).
Punajuuret jäi istuttamatta. Niitä olisi ollut ihana saada. Mietin jo, että tökkäänkö vaan multaan ja poimin sitten myöhään syksyllä pikkuruiset juuret maasta, tai syön niitä lehtiä vaan.
Pinaatin ryöppäämistä ja pakastamista on suunnitelmissa lähipäivinä. Persiljaa ja ruohosipulia pakastan myös. Ehkä kuivatankin.