on paljon enemmän kuin syötävää. Leipä tarjoaa rakenteellaan ja maullaan matkoja toisiin maailmoihin. Ruisleipä on parasta, alkukantaista, itsetehtynä varsinkin.
4 minuuttia sitten
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogiarkisto
-
►
2010
(279)
- joulukuu (24)
- marraskuu (24)
- lokakuu (30)
- syyskuu (25)
- elokuu (25)
- heinäkuu (18)
- kesäkuu (15)
- toukokuu (26)
- huhtikuu (21)
- maaliskuu (28)
- helmikuu (19)
- tammikuu (24)
-
►
2009
(133)
- joulukuu (16)
- marraskuu (12)
- lokakuu (10)
- syyskuu (4)
- heinäkuu (17)
- kesäkuu (12)
- toukokuu (15)
- huhtikuu (13)
- maaliskuu (17)
- helmikuu (7)
- tammikuu (10)
Blogit joita luen:
-
-
1 tunti sitten
-
1 tunti sitten -
2 tuntia sitten
-
3 tuntia sitten -
3 tuntia sitten -
3 tuntia sitten
-
4 tuntia sitten -
4 tuntia sitten -
4 tuntia sitten
Lukijat
Oi että mikä kuva! Ihana! Tuoksun voi tuntea ja leivän maistaa kielellä. Nam. Lastenkin mieleen tuo namupala on.
VastaaPoistaIhana kuva.
VastaaPoistanäin on. mutta mä en vielä osaa tehdä kovin hyvää ruisleipää. harjoittelen.
VastaaPoistaMeillä syödään joko kaupan Ruispaloja tai jotain muuta, itse tehtyä leipää. Jostain syystä en ole vielä uskaltanut kokeilla ruisleivän leipomista, en tiedä miksi koen sen liian vaikeaksi. Ohjeita otetaan siis vastaan :)
VastaaPoistaRiikka: Itse tehty leipä on vaan niin hyvää!
VastaaPoistaenkulin käsityöt: :)
Heli: Minä sain viikonloppuna taikinatiinun ja kohta pitää alkaa lämmittämään leivinuuniakin ja sitten kokeilen sitä ruisleivän leipomista ihan kunnolla! Olen minä sähköuunissakin tehnyt joskus ja ihan hyvää on tullut. Parantamisen varaa kyllä on ollut.
SatuK: Me ostetaan kaupasta jälkiuunipaloja useimmiten. Ja paahtoleipää toisinaan, paahtoleipäkin on ihanaa. Paahdettuna nimenomaan. Se ääni, mikä syntyy, kun leipää puraisee!
Minä tein nuo kakkuset niin, että laitoin monitoimikoneeseen puolilitraa piimää, vajaan palan hiivaa, suolaa ja vähän sokeria. Sekoittelin ja laitoin joukkoon n. 12 dl ruisjauhoja. Pyörittelin kakkusiksi käsissä ja paistoin uunissa 250 asteessa.
Eksyin tänne tänä iltana ensimmäistä kertaa ja olen kahlannut kuvia ja tekstejä taaksepäin kuukausikaupalla. Mieliala on vähän herkkä joten käytännössä olen vain itkenyt koska olen niin onnellinen kaikesta ihanuudesta elämässäsi. Ja kaikesta arjesta ja tavallisesta johon suhtaudut niin ihanasti. Joten luen taatusti tästä eteenpäinkin. Kiitos!
VastaaPoistaLeipä on parasta! Tuore leipä voittaa kaiken, jos siihen saa voita päälle!
VastaaPoistanimim. ei-karppausta-mulle-kiitos
Lämmin oikea ruisleipä ja voi. Parasta. Minulla on ollut myös suunnitelmissa kokeilla itse väkertää ruisleipää..
VastaaPoistaKunniapuhe leivälle! Ihanaa! =) Ja kiitos!
VastaaPoistaRuisleipä todella on parasta. Asun Australiassa kohta viidettä vuotta ja unelmoin siitä, kun joskus asumme taas Suomessa ja saan kaupasta ruisleipää vaikka joka päivä ja niin monia eri laatuja! =) Olen leiponut sitä paaaaaljon täällä, mutta jos on kiireistä aikaa, ei sitä tulee leivottua kuitenkaan ja sitten on vaan nämä viipaloidut vuokaleivät... yöks... No, olen kyllä oppinut eteväksi leipämetsästäjäksi ja löydän kohtalaisia vaihtoehtoja luomuleipomoista! =) Nina
Silloin, kun olin nuori ja asuin kotona, äiti teki ruisleipää leivinuunissa. Taikina tehtiin tiinussa ja siihen tuli vettä, ruisjauhoa, merisuolaa ja taikinajuuri. Ruis kasvatettiin itse ja vietiin Myllyyn jauhettavaksi. Jauhossa ei ollut mitään jauhoparanteita. Muistan vieläkin sen älyttömän suuren paperisäkin eteisen kaapissa, jossa oli ne jauhot.
VastaaPoistaOnpa kaunis leipä ja kuva!
VastaaPoistaKoti on tuoksu.Sanoo poikani:D paras on juuri uunista otetun leivän tuoksu.
VastaaPoista♥
Blogissani on sinulle ruusuja :)
VastaaPoistaHei mitä kuuluu? :)
VastaaPoistaMietin vaan kun on suht "pitkä" väli ollut päivityksissä, ikävä on!
Totta puhut!
VastaaPoistaKaunis leipä. Kunnon ruisleivän tuoksua ja makua ei voita mikään. Kaupassa hyllyllä muovipussissa olevat teolliset leivät ovat kunnon leivän todella etäisiä sukulaisia.
VastaaPoistaTulin kysymään samaa, kuin Anonyymi. Mitä kuuluu? Ei paineita, olet/olette vain ajatuksissa.
VastaaPoistaVoi, mitä teille kuuluu? <3
VastaaPoistaTerveiset, Helenainen
VastaaPoistaJonna, Jonna, missä olet =(
VastaaPoistaHuhuu, mitä kuuluu? Olen jo hieman huolissani, toivon kuitenkin että kaikki on hyvin. Lämpimiä ajatuksia lähetän teille!
VastaaPoistaOn jo kova ikävä päivityksiäsi!
VastaaPoistaIhmeellistä on tämä kuinka tietokoneen kautta myötäelää niin vahvasti tuttujen lisäksi tuntemattomien ihmisten elämää. Toivon kaiken olevan kohdallaan teillä.
t.huolestunut