inspiroivimman kirjan tittelin saa täältä heti kättelyssä, kenties jo ensi vilkaisulla, Mari Savion ja Kati Rapian mahtavaakin upeampi kirja Surrur Tee oma Marimekkosi!
Kirja täyttää kaikenlaisen näpertelijän villeimmätkin toiveet hauskoilla ja yllätyksellisillä ohjeillaan.
Olen esimerkiksi aika varma, että tuleva kasvimaani tarvitsee kaverikseen kirjan Pöllöpelättimen pitämään kutsumattomat vieraat poissa sieltä. Aika metkaa olisi myös jos maantielaivan kokoinen, koko perheen nielevä, Tytti (meidän auto) saisi päälleen hienon Silmäauton. Haluan myös Lippiksen, pääni vaatii sellaista, ehdottomasti.
Kirja on täynnä kivoja, mukavia kuvia. Hauskoja tekstejä, mielenkiintoisia ihmisiä ja kaikkea. Siinä yhdistyy niin moni pitämäni asia. Käsillä tekeminen, hauskat tekstit, kivat kuvat ja se Marimekko!
Pienimmäisen
nukkuessa päiväunia nostin siis teekupin pöytään, keitin veden ja otin kirjan esiin. Hotkaisin kirjan siltä istumalta ja saman tien alkoi surista päässä.
Kaikenlaista voisi tehdä! Ja teinkin.
Ehkä kirjasta inspiroituneena silitin isoimman tytön synttärilahjaksi saamat verhot (Marimekon Unikkoa, tytön lempparikuosi) vihdoin lastenhuoneen ikkunaan. Suunnittelin raidallista tapettiseinää ja korvispajaa. Jonkinlaisille ovikilluttimillekin on ihan selvä tilaus.
Tatin kanssa piirreltiin kirjan katselun ja lukemisen ohessa pöllöjä ja öttiäisiä. Mietittiin, että minkähänlaiset pääsiäismunat virpovan pupun mielestä olisi kivoimpia.
Kaikin puolin mahtava kirja siis. Tutustukaa siihen ihmeessä! En voi muuta kuin lämpimästi suositella.
Ps. Tämä ei ole maksettu mainos.
Voi, odotan opusta saapuvaksi kirjastoon. Onneksi ehdon varata sen ensimmäisenä. Odottavan aika on piiiiitkä! Tasataitaryijyn usealla aloimme jo pientä mattoa lapsille kun Suuri Käsityö -lehti esitteli kirjaa.
VastaaPoistaKolahti minuunkin ihan täysillä, kun olen nähnyt muuallakin "mainoksia". =) Ja minulla kanssa varaus vetämässä, toivottavasti pian ilmaantuu kirjastoon.
VastaaPoistaUuh, minulta tuo vielä puuttuu... Kolahti muuten myös Vintagen viemää, ja uskon, että kolahtaa sullekin :)
VastaaPoistaMeilläpä olikin eilen aivan samanlaiset mietteet! Mutta ihmekös tuo, kun se kirja on vaan niin mainio. Surrur kuuluu todellakin päästä, kun miettii, mitä kaikkea ohjeiden mukaan oikein surauttelisi.
VastaaPoistaMä haluun kans! Mulla on myös varasu vetämässä, vaan taidan haluta ihan ikiomaksi. Vaikka etukäteissynttärilahjaksi itselle :)
VastaaPoistaMäkin ostin sen viime viikolla, on ihan mahtava kirja! Heti leikkasin esim. vahakangaspöytäliinaa vähän uudella tavalla ja päässä pyörii, mitä kaikkea muuta tekisin.
VastaaPoistaNeelalee
Tuleekohan toi kirjastoon koskaan vai pitäisiköhän ihan ostaa...
VastaaPoistaIhana muuten tuo äijän kakku edellisessä!
Mukavaa viikkoa!
Tuollaiset kirjathan tuntuvat vaarallisilta, kun tuollainen innostus valtaa. Täytyy katsoa ainakin lukiessa, että on aikaa aloittaa työt samantien...
VastaaPoistaToi kirja on huudellut munkin nimeäni, mutta toistaiseksi olen ignoorannut kutsut. Mutkun se huutaa koko ajan kovempaa.. ;)
VastaaPoistaNiin ja onnittelut täältäkin kuusivuotiaalle. Ihana se kakku. :)
Sulla on kivet keittiössä. Miekin tahtoisin:)
VastaaPoista:) ♥
VastaaPoistaMun esikasvatuksessa olevat taimet on nyt tuon pituisia , hieman alle. Oletko koulinut nuo jo vai laitoitko vaan yhden siemenen per esikasvatusalusta ?
Mun pitäs koulia varmaan kun jotkut kasvaa mytyssä. Auringonkukalla on isoimmat ja komeimmat taimet !
Hmm... tutun pollenkin bongasin ihanan kirjakaappisi päältä ! :)
Kivaa, että se tuli ja sai ihanan kodin sieltä teiltä.
Synttäritkin on juhlittu ! Onnea onnea !!! :)
Ihana kirja, tuo on pakko lainata tai ostaa.
VastaaPoistahain surrurin postista ja se oli aivan ihana, (vaikka lukaisinkin sen töissä käsityökeskuksella, mieluiten noista kirjoista nauttisi ihan oman kyökin pöydän ääressä...)
VastaaPoistarakastuin kuviin kodeista, inhimillistä ja kodikasta. Olen viime aikoina kieriskellyt siinä tunteessa, että pitäisi maalata seinät ja miettiä kaikkea niillä roikkuu, laittaa ikkunoihin kunnon verhot, maalata ovenpielet ja kolhiintuntuneet ovet ja muutenkin laittaa koti "kunnollisennäköiseksi".
Koska en oikeasti jaksa... pitää ottaa ilo irti oman käden jäljestä, joka näkyy joka puolella. (Ja asiakkaat aina luulee, että meillä on jotenkin erityisen upeaa ja kaikki käsinkudottua ja itse tehtyä ja sitten onkin tälläistä sekavaa...)
Auringonvalossa lattialla tuhisee koira, talossa on hetken hiljaista ennen lasten tuloa, ehdin käväistä hetkisen kotona, vaikka tälläinen edestakaisin ramppaaminen onkin rasittavaa, illaksi menen töihin, pitämään pääsiäispajaa.
Jaan ajatuksen kirjan mahtavuudesta. Itse huomaan että muiden luovuus ruokkii omaa, aloittaa jotain toisen innostamana ja päätyy tekemäänkin ihan omanlaista. Tykkään!
VastaaPoistaJuurikin tuollaisen pöytäliinan mekin tarvittais kotiin! Vau!
VastaaPoistaLiina näyttää sopivan teille tosi hyvin! Minä odottelen tuota kirjaa edelleen saapuvaksi kirjastoon.. varaus vetämässä kuten puhuttiin kun nähtiin.. omia kirjoja kun on jo liikaakin. Mutta sellaiset kirjat on mainioita jotka inspiroivat tekemään itse juttuja!
VastaaPoistaOnpa hauskat nuo virkatut pallukat kirjan sivuilla! Täytyy tutustua tarkemmin ehdottomasti. Pöytäliinanne on ihana, ja pienet piirretyt otukset myös :)
VastaaPoistaHei, tykkään blogistasi kauhiasti:D
VastaaPoistaNyt aloin miettimään, että koska huomaan että sinullaKIN on tuota Marimekkoa, niin ootko miettinyt niiden valmistusmaata? Itse juuri ysmyillä käyneenä tunnen hiukan huonoa omaatuntoa.. ostin kaksi siirtolapuutarha lautasta (IHANIA) ja sukkia. Sukat made in Portugal ja lautaset Thailand... Ja kaivopussilakanat ja verhokangas Virosta. Marimekko on kuitenkin niin suosittua. Ostaisin vaikka olisi kalliimpaa ja Suomessa valmistettua. Hinta-laatusuhde ei kohtaa nykyajan Mareissa.
Olipas tämä nyt sekavaa tekstiä, mutta asiaa paljon miettineenä olisi kiva kuulla miksi joku muukin kuitenkin päätyy ostamaan Marimekkoa vaikka tietää ettei se olekkaan kotimaista.
Tosin itse haalin kirppareilta kotimaista lasia kotiin ja onhan ne ykkösiä:) Arjen kaunottaria.
-Tessa-
Pakko lisätä:)
VastaaPoistaMissä nuo vahakankaat muuten valmistetaan?
-Tessa-
Olen jo muutamasta blogista lukenut hehkutusta kirjasta, en malta odottaa, että pääsen uppoutumaan siihen. Siinähän olisi itselle oiva pääsiäis/vappulahja!
VastaaPoistaAnniP: Me oltiin viime keväänä Marimekon Pajassa, missä tehtiin tasaraitaryijyä, se oli kivaa! Olisi mukava tehdä sellainen pieni lastenhuoneeseen. Mattonakin olisi aika kiva, mutta kenties toimii kuitenkin seinällä paremmin.
VastaaPoistaHeidi: Toivotaan, että saat pian omasi! Vaan kyllä tuota kannattaa vähän odotellakin.
Villakettu: Sitäkin selailin kirjakaupassa, toivon, että jossain vaiheessa voisin ostaa omaan hyllyyn senkin.
heta: :)
Peanut: Hyvä lahjaidea kyllä!
Nellalee: Ideoita poikii hurjasti, kun selaa tuota kirjaa.
Nonna: Toivottavasti saat omasi pian.
Sari: Se on kyllä totta, että heti pitäisi päästä tekemään montaa juttua. Tosin mulla on kyllä sellainen tapa muutenkin. Sitten niitä keskeneräisiä roikkuu.
Kati: Suosittelen hankkimaan kirjan.
-Mai-: Joo, Kivet on ysmyostos nro 1.
Niina: Minä olen koulinut aika monet siemenet, mutta jotkut istutin erikseen omiin kippoihinsa alusta saakka.
enkulin käsityöt: Kannattaa tutustua!
ilofina: Just tuosta minäkin tykkäsin, että kodit ei olleet liian stailattuja.
Noora: Totta tuo sanomasi. Se onkin huippua jos voi elää sellaisten tekevien ihmisten ympärillä niin saa jotenkin itsekin enemmän aikaan.
Tanja: Marimekolta saa :)
Merja: Ei kai kirjoja voi olla liikaa! :D
virkattu lintu: Uskoisin sinun tykkäävän tuosta kirjasta aika tavalla, ainakin jos yhtään sinun tyyliäsi tunnistan blogistasi.
-Tessa-: Kiitos kommentistasi ja kiva, että tykkäät Nurjista.
Tosiaan Marimekon kaikki tuotteet eivät ole Suomessa valmistettuja. Itse olen kuitenkin miettinyt, että tuen kuitenkin mielummin kotimaista yritystä kuin ulkomaista jos se on mahdollista, joka tapauksessa.
Ja minä olen kyllä ollut Marimekon laatuun tosi tyytyväinen! Kakkoslaatuakin olen ostanut (noita astioita) ja niissäkin laatu on minusta ollut enemmän kuin hyvää. Meillä on paljon Marimekon vaatteita joita on ostettu käytettynä ja uutena eikä mikään ole mennyt huonoksi. Verhot ja muut on kanssa olleet oikein hyviä. Yhdet pussilakanatkin ollaan saatu lahjaksi ja ne ovat olleet nyt monta vuotta käytössä, eikä mitään kulumisen merkkejä ole. En tiedä vaikuttaako pesutavat vaatteiden kuntoon, koska yleensäkin kalliimmat vaatteet pysyy meillä oikein hoidettuina oikein hyvinä, kun taas jossain kirppareilla joskus olen törmännyt tosi kulahtaneisiin samoihin vaatteisiin. Pesen vaatteet ympäristöystävällisillä pesuaineilla ja kuivaan narulla. Kuivausrumpua meillä ei enää ole.
Kommentistasi innostuneena soitin Marimekolle ja kyselin hieman noista tuotteiden valmistusjutuista.
Kankaat, vahakankaat myös, painetaan Marimekon tehtaalla Herttoniemessä. Siellä tehtaanmyymälän yläkerrassa on kuulema valtavan kokoiset painokoneet. Laukut ommellaan Sulkavalla.
Kaikki tuotteet mitkä on mahdollista tehdä Suomessa tehdään heidän mukaan täällä.
Jenni: Kannatan pääsiäis/vappulahjaa!
Kiitos kaikille taas kommenteista!
Mistä olet löytänyt tuon (vanhan) sydänkulhon, minun lapsuudenkodissani oli nyös tuollainen ja siitä on jo aikaa... ;)
VastaaPoistaminnap: Kulho on kirpputorilöytö.
VastaaPoistaOi kiitos vastauksesta!
VastaaPoistaMinulla myös 2-laatua astioissa ja ne hyviä, mutta minusta lakanat tosi huonoa materiaalia.. en tiedä onko sattunut huonot kappaleet meille.. lahjaksi saatiin, enkä osannut heti "valittaa" eteenpäin, joten en enään kehtaa. Vaikka varmasti vieläkin voisin. Nuo lakanat on k-kaupan keräily kaivoa. Kuulin joskus että Marimekolla olisi joku laatu luokitus systeemi, mutta en tiedä olenko ymmärtänyt oikein.
Meillä myös osassa pyyhkeissä ripustuslenkki repeytynyt ekoilla käyttökerroilla normaalissa käytössä.
Sukat on ihan huippuja.
Kiitäs kovasti että olit nähnyt vaivaa minun kyselyiden takia:) asia vaan mietityttänyt ja mukava saada siitä keskustella.
-Tessa
Tuo alin kuva, piirustuksenne, on AIVAN HURMAAVA! LAittaisin nuo tyypit pieniin kehyksiin rintarinnan ja seinään! Tuskin maltan odottaa että lapsi jota kannan alkaa piirtää...se muuten oli oman äitini mukaan usein ensinmäinen lauseeni kun heräsin. Tahdoin piirtää!
VastaaPoista