13.1.2011

Valmista tuli!



Matto
valmistui ennätysajassa. Ilman niitä koukun hukkumisia homma olisi ollut vielä nopeampi. Mukavaa se oli ja 800 grammaa lankaa hävisi hetkessä.
En voinut virkata mattoa täysin ohjeen mukaan, koska lanka ei olisi piisannut. Mutta hyvä siitä tuli, vaikka vähän piti soveltaakin. Liukas se on kuin mikä, mutta liukuestemattoa alle ja pientä pöytää päälle. Ehkä ne pitelee paikoillaan.

Ohje: Erika Knight; Koukussa virkkaukseen; Pyöreä matto
Lanka: Steinbach Wolle Ahoi, 800g
Koukku: 10 mm

Tatin
kanssa ollaan vähän yritetty raivata pojan huonetta. Pakata laatikoita ja laittaa joutavaa tavaraa kierrätykseen ja kirppiskoriin. Ensi viikoksi varasin pöydän. Hienosti poika laittoi kyllä leluja pois millä ei leiki.
Kirjoja olen kanssa pakannut. Tosin vaikuttaa siltä, että se työ on melkein päättymätön suo. Niitä vaan on ja on ja on. Ja kirjoista on niin vaikea luopua!
Vaan kyllä minä jostakin varmasti... Kirjavalioista, joita on eksynyt hyllyyn jostain.

16 kommenttia:

  1. Joskus johonkin kirjaan tuntee omistamisen pakkoa. Toisista on helpompi luopua. Ei tietenkään siitä isoäidin ostamasta, eikä kummitädiltä saadusta, kihlalahjasta.... Lista on loputon. Tekisi hyvää meillekin karsia taas. muita kuin kirjoja. Kirjoista suurimman osan olen vienut varastoon tilanpuutteen takia, vain lähimmät ovat sisällä kotona.

    VastaaPoista
  2. Sama vikä kirjojen suhteen. Ja monen muunkin. Olen vain yrittänyt ajatella, että muistan tavaran antajan varmasti jostain muusta kuin siitä tavarasta, jonka hän on minulle antanut. Joskus on pakko ajatella niin. Raivausprojekti on meilläkin meneillään. Aika hyvin olen saanut annettua/myytyä tavaroita ihmisille, jotka niistä todella pitävät. Pääsevät edelleen hyvään kotiin ja itsellä on parempi mieli.

    Tuo matto on kaunis!

    VastaaPoista
  3. Olitpa nopea maton kanssa ja lopputulos on vaivan arvoinen, hieno! Voin vain kuvitella miten hyvin virkattu villa luistaa- meillä lapset takuulla käyttäisivät karusellina.

    Kirjojen raakkaaminen pois on hillittömän vaikeaa, harva on se kirja joka on hyllyyn päätynyt kevein perustein ja harva kirja on merkityksetön. Luonteenlujuutta lähettelen karsimiseen..

    VastaaPoista
  4. Hieno matto.
    Minäkin raivasin äskettäin kirjahyllyä. Alkoi niin ahdistaa tuo täyteen ahdettu, muutenkin ei niin kaunis kaluste. Harvemmin käytetyt kirjat laitoin alahyllylle koreihin piiloon. Ruskeaselkäiset kirjat piilotin valkoisiin lehtikoteloihin, saman kohtalon koki osa vihreistäkin kirjoista. Osan kirjoista laitoin menemään kirpparille, eikä ollut edes vaikeaa, kun niihin ei ollut oikeastaan mitään suhdetta. Turhaa vievät tilaa ja pölyttyvät, kun en ole niitä vuosiin tarvinnut.

    VastaaPoista
  5. Oi miten ihana matto! Voi, saisimpa itsestäni jotain irti, niin jos en tekiskään niitä lapasia vaan maton. En vaan uskalla tarttua puikkoihin enkä koukkuun... Pelkään särkyjä, ja nyt en voi ottaa niihin kunnon lääkkeitäkään, jos tulevat. Jumpan unohan kuitenki :) Mutta ehkä, ehkä huomenna!

    Ja samat raivaukset täälläkin. Lelut ja kirjat ja vaatteet, ainakin. Ennen vauvaa, lupaan! :)

    VastaaPoista
  6. Ihana matto! Kyllä on kiva sinne uuteen kotiin laittaa varmasti!

    Mullakin kirppis varattuna, nyt pitäis taas inspata kamoja kaivelemaan läpi. meilläkin poika luopuu helposti vanhoista leluista, mutta tytöt sitten ehkä vähän vähemmän helposti...

    Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
  7. Tein erään muuton aikaan siten, että pyysin kavereita kylässä ollessaan valitsemaan lainaksi joitain kirjoja. Myöhemmin osa niistä on palautunut takaisin, osa ei. Mutta se oli helpompi tapa kuin kokonaan luopuminen ja vähensi kantamista.

    Toki luopumista on ollut hyvä harjoitella jokaisen muuton yhteydessä, helpottuu ajan myötä! Eeurauksena tosin aika tyhjä koti, kun tähän muutin :D

    VastaaPoista
  8. Kaunis matto!
    Meillä ei pojat raaski luopua vieläkään leluistaan, vaikka ovat jo isoja. Ehkä muutaman vuoden kuluttua. Enkä itsekään kyllä yhdestäkään kirjasta, jonka hyllyyni olen hankkinut. Ja niitä riittää....

    VastaaPoista
  9. Ihana matto ja tuo paita!! Mistä?

    Mä tiiän, ne joista et raaskisi luopua tarjoot mulle. Ostan ne sulta ja sitten ne on kuitenkin lähellä jos kaipaat :))) Meille mahtuu moooonta kirjaa, mullei ole niitä juurikaan. Sitäpaitsi nyt mulla on niille hyllykin, kun mummin vanha lasikaappi muutti meille.(ja muutenkin, tarjoa vaan tännepäin jos luulet että tykkään jostakin!)

    VastaaPoista
  10. humpsis! Siinä ei nokka kauaa tuhissut. Tuliko ranne kipeeksi, mulla tuppaa käymään niin paksun langan kanssa ja etenkin matonkuteen.

    VastaaPoista
  11. Ihana matto! Sain itsekin viimein matonkuteen ostettua ja valmistumassa on kori johon inspiraation sain täältä sinulta :) Matto onkin sitten seuraavana tehtävälistalla.

    VastaaPoista
  12. Oi, kylläpä onkin kaunis matto.

    Tuollaisen voisin itsekin yrittää joskus virkkailla...

    VastaaPoista
  13. OI kun tuli vanhat ajat mieleen tuosta peacemerkkipaidasta ! Sama paita on ollut meillä Vernerillä joskus muutama vuosi sitten mut oon sen jo antanut pois tai myynyt, en muista. Ihan tylsää kun lapset kasvaa ja ei suostu enää pitämään mitään kivoja vaatteita ;D

    VastaaPoista
  14. Meillä heitettiin muuton yhteydessä lapsen kanssa yhteistyössä paljon leluja kirpparille. Ja arvaa vaan! Nyt montaa niistä on kaivattu...

    VastaaPoista
  15. Kirjoista minäkään en osaa luopua, melkein kaikesta muusta kyllä. Kai sitä jotain saa pitääkin?:)

    VastaaPoista
  16. Hauska matto, meillä on sen sukulainen vessassa, punainen. tykkään siitä kovasti.

    Minä olen kova hamstraaja ja välillä tavara paljous alkaa ahdistamaan. Silloin yritän aina keräillä tavaroita kierrätykseen tai ainakin pois silmistä. Se on oikeastaan aika puhdistavaa välillä.

    VastaaPoista