28.1.2010

109.











On
tullut se aika, kun lounaan jälkeen viimeistään tekee mieli heittäytyä hetkeksi pitkäkseen. Joka päivä. Lepuuttaa selkää, jalkoja. Silitellä vatsaa ja hymyillä hikkaavalle vauvalle. Lukea muutama sivu Tapio Koivukarin Saaristolaissaagaa eteenpäin. Sain sen joululahjaksi ja olen edennyt vasta toiseen kirjaan. Verkkaista on. 
Alussa tuntui, että moni asia meni ohi, kun oli niin paljon tuntematonta, mereen liittyvää, sanastoa. Ja se raumanmurre.

Makuuhuoneesta on saatu raivattua tavaroita. Mies ompeli viikonloppuna verhot hyllyjen eteen. Tykkään niistä ja noista kaapinovista ainakin.

Tuuli huutaa ikkunan takana. Seitsemännessä kerroksessa asuessa ulkona oleva sää vaikuttaa sisätilan lämpötilaan valtavasti. Tänä aamuna palelsi. Monta kerrosta villaa ja huiveja kaulaan. Kuumaa vettä mukiin.

Maha on pyöreä keltainen kumpu. Vielä näkyy varpaat. Hemoglobiini on noussut muutamassa viikossa sataan yhdeksään. Ehkä pääsen Haikaranpesään, kun aika on.

20 kommenttia:

  1. Näppärä mies sulla :) Verhot sopivat hyvin makkariinne, tila näyttää rauhalliselta.

    Viime yönä en saanut unta ja kuuntelin kun tuuli vinkui. Asumme ylimmässä kerroksessa ja täälläkin on tuulista ja vilpoisaa. Saa olla villasukkaa ja -takkia päällä ja alla. Olenkin kamala vilukissa. Lapsi tarkenee vain pitkähihaisella.

    Kesällä sitten huokaillaan trooppista kuumuutta sisällä.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanat kaapin ovet ja kaapit!

    7. kerros kuulostaa aika huikealta.

    VastaaPoista
  3. Voi mitkä ihanat kaapinovet ja verhot ja värit ja valo. Onpa hyvä että sulla on kiintoisa kirja jonka kanssa pötköttää ja hymyillä vauvan hikalle.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana keltainen pallon puolikas. Ja kätevä mies. Niin tuttuja tunteita ja käytäntöjä... Ja mikä järistyttävintä, että huomaan haaveilevani jopa vauvasta ;) Eräänä lumisena pakkaspäivänä Mieskin mietti ääneen samaa...

    VastaaPoista
  5. Kätevä mies, totta tosiaan. Minäkin ihastuin ensimmäisenä verhoihin ja noihin kaapinoviin!
    Ne kuuluvat yhteen, ihan selkeästi.

    Ja teilläkin tuo aurinko paistelee hetkittäin sisään, hyvä niin. ♥

    VastaaPoista
  6. Kivalta näyttää! Mitä kangasta nuo verhot ovat? Marimekkoa?

    Millä keinolla sait hempan nousuun, ts. otitko jonkin uuden aineen kehiin vai nautitko raudan jonkin ihmeaineen kanssa? Hieno juttu, että nousussa on!

    VastaaPoista
  7. Onnea hempan noususta... parempaan päin siis. Verhokangas niin herkku... niitä värejä kaipaisin omaanikin -niin valkoiseen kotiin. :) Ihanaa odotusta...soitellaan.

    -tätsky

    VastaaPoista
  8. Hei! Löysin blogisi tänään ja tulen toistekin. :) Lueskelin jonkin verran vanhoja merkintöjäsi, blogissasi on mukava tunnelma!

    VastaaPoista
  9. Laura: Minä olen kanssa vilukissa, mutta onneksi on villatakkia ja -sukkaa. Niillä pärjää pitkälle. Voin kuvitella, että meilläkin on kesällä kuuma, aurinko porottaa makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen koko iltapäivän aina auringonlaskuun saakka. Niitä tunteita odotellessa.

    Celia: Huikea on hyvä sana. Maisema on kiva. Puistoa ja toisella puolella kaunis talo. Näkee ihan vähän mertakin.

    fiuletti: Tämän asunnon parhaita puolia on mm. valo ja nuo kaapit. Ihana, että ne on säästetty. Kahdessa makuuhuoneessa on vastaavia ja sitten sellaisessa pienessä tilassa, mistä kuljetaan keittiöön ja Tatin huoneeseen.

    viidenaiti: Aika iso pallonpuolikas jo, vaikka siellä keskikäyrän alapuolella meneekin.

    Mies on kätevä kyllä, tekee arjestani mukavaa! Olisin itse ommellut nuo verhot, mutta ompelukone levisi... Mies kaivoi vanhemmalle tytölle kirpparilta joskus ostetun paristokäyttöisin koneen ja ompeli jonkun suomalaisen sisun voimalla sillä verhot valmiiksi. Minulla olisi palanut vaan hermot.

    Elohiiri: Silloin, kun alettiin olla yhdessä mies ompeli meidän talouden kaikki verhot. Minä en saanut suoraa saumaa aikaan. Jotain olen onneksi oppinut :D

    Nonna: Verhot on Maija Isolan suunnittelemaa Kookosta. Ostin joskus Marimekon Ystävyysmyynnistä Herttoniemestä. Vanhassa kodissa olivat olohuoneessa, nyt päätyivät makuuhuoneeseen. Kivasti pimentävätkin, kun vetää ikkunan eteen. Ei tartte rullaverhoja.

    Hb lähti nousuun, kun aloin syömään sisätautilääkärin ohjeiden mukaan Maltoferiä illalla ennen nukkumaan menoa appelsiinimehun kanssa lähes tyhjään vatsaan yhdessä B-vitamiinin kanssa.

    Tätsky: Verhokaupoille siis! Meillä olisi projektina seuraavaksi verhot olohuoneeseen, kangas on ollut valmiina jo pitkään...

    ArualMaria: Mukavaa, kun jätit kommentin! Tervetuloa toistekin :)

    VastaaPoista
  10. Mies ompeli!!!!!! Mauahtavaa!!!! I salute your hubby ;-)
    Ihania kuvia (taas). Toivottavasti pääset Haikaranpesään!

    VastaaPoista
  11. Hauska kuulla että muidenkin miehet ompelee. MEillä tuo lyhentää housujaan ja sellaista.
    Patterivehkeellä ompelusta kuitenkin sinne teille erityismaininta!

    Mulla tuli mieleen yksi paikkka täällä kotona johon voisi panna verhon eteen.hmmm...

    VastaaPoista
  12. Nuo seinäkaapit on niin kauniit. Onnenpekkoja kun teillä on tuollaiset.

    VastaaPoista
  13. Marsvin: Eihän se ompelukoneen käyttö kuitenkaan mitään hirmuisen hankalaa ole, kyllä mieskin siihen pystyy. Näköjään paremmin kuin minä :D

    violet: Minun mies ei ole kyllä vaatteisiinsa ompelukoneen kanssa tainnut koskea. Ehdotin kyllä, että voisi korjata itse yhdet housunsa, osaisi varmasti. Joskus yläasteella käsitöissä on ommellut hienon nallenkin niin eiköhän yhden housunlahkeen korjauskin sujuisi.

    Verhot on kyllä kiva juttu. Rauhoittaa ainakin tuolla makuuhuoneessa mukavasti, kun takana olevassa hyllyssä on niin monenlaista kamaa. Kirjoja, vaatteita yms.

    Liivia: Onnenpekkoja kyllä. Asuntokin on ollut ihan yliveto, onneksi uskallettiin muuttaa.

    VastaaPoista
  14. Teillä on niin viihtyisää. Verhokankaassa on ihanat värit! Ai varpaat näkyy vielä...se olikin hassua, kun ei nähnyt enää varpaitaan ja saattoi pitää lautasta mahan päällä. Hyvää viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
  15. Teillä on ihanan näköinen makuuhuone. Ja tosi hienot verhot! Antoisia lepohetkiä, niistä tosiaan kannattaa nauttia aina kun on tilaisuus!

    VastaaPoista
  16. peukut pystyyn haikaranpesälle!

    leppoisalta ja ihanalta kuulostaa odotus.

    ja vau mitkä verhot!!

    VastaaPoista
  17. tykkään kans kauniista kaapinovista ja verhojen ompelu oli hyvä idea. täytyypä miettiä itsekin tuommoista.. pitäisi kämppää vähän laittaa..no, pikku hiljaa. ja jotenkin se kämpänlaittelu liittyy mulla kevääseen. nyt on vielä liikaa lunta.. (tekosyy)

    VastaaPoista
  18. Nyt vasta huomasin, mutta onko hyllyn päällä kipsivalos vatsastasi? Hauska!

    VastaaPoista
  19. Kirjailijatar: Lautanen ei vielä pysy mahan päällä, mutta joku kuppi ehkä. Tosin Taisto heiluttelee kyllä pyllyään siihen malliin puolelta toiselle, että ainakaan mitään kovin kuumaa kupissa ei passaisi olla.

    Mimmi: Lepohetket on tärkeitä, olen antanut itselleni luvan ottaa niitä jos olo vaatii.

    Mirka: Verhot on kyllä tosi kivat, iskin niihin silmät heti silloin, kun ne näin ysmyssä. Kesäksi vaihdan kyllä sitten varmaan jotain kevyempää ja laitan vaaleamman päiväpeiton.

    outi: Keväällä on kyllä kiva vähän uudistaa kotia. Talven jälkeen ympärilleen katso toisesta vinkkelistä ja kaipaakin kenties jotain muutoksia.

    Nonna: Juu, minun mahahan se siellä hyllyn päällä. Tehtiin silloin, kun jättiläisvauva Tatti oli mahassa. Viikolla 38 jos en väärin muista. Pitäisikin kysellä apteekista kipsinauhaa, voisi olla hauska tallentaa tämäkin masu. Tosin aika hankala tuota on säilyttää, kun en silloin heti alussa hoksannut tehdä siihen jotain kiinnityssysteemiä.

    VastaaPoista