Lanka: Rowan handknit cotton
Puikot: 4 mm
Tämäkin neuletakki tuli tarpeeseen ja lankaa oli kiva neuloa. Haitulakin tykkää! Kaulukseen virkkasin muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita.
25 minuuttia sitten
29.6.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suloinen takki. Kovasti tykkäsin edellisestä postauksestakin, kirjoitat kauniisti. Surustakin.
VastaaPoistaNätti neule ja kivat kuvat! Ja tosi söpöt myös nuo pupupöksyt!
VastaaPoistaKaunis perusneule. Minäkin haluaisin neuloa Vilmalle ruskeasta, mutta tyttö ei laita päälleen suurin surminkaan ruskeata.
VastaaPoistakaunis takki ja ihana Haitula...
VastaaPoistaSulla on ihana tyyli, kirjottaa ja pukea ja pukeutua ja tehä kaikki. Ite oon ihan erityylinen, mutta tuollanen värikkyys kiehtoo mua. Koko tyyli on loppuun asti varmasti valittua. Oikein ihanaa kesää!
VastaaPoistaNo olitpas nopea!
VastaaPoistaJa takki on todella suloinen. Suloinen takki suloisella tytöllä.
Tämä on aivan ihana!
VastaaPoistaVoisin veikata, että muuta teillä pian ei kelpuutetakaan - meillä ainakin kävi niin.
Tyylikäs takki ja hienot kuvat :)
VastaaPoistaOi kun ihana, ihana ruskea väri. Takkikin hyvin onnistunut.
VastaaPoistaKäsityölehteä oon lueskellu ja satuin sitten ihastumaan siinä nykyisessä kuvassa olevaan boleroon. Oisko sulla antaa jonkunlaisia ohjeita niin yrittäisin jotakin samantyylistä värkkäillä itellenikin. Kiitoksia :)
VastaaPoistaMeillä samat pupupöksyt odottaa pikku peppua ;)
VastaaPoistaKyllpä on Haitula kasvanut, ja kauniin takin saanut!
VastaaPoistaChristina: Ja on muuten ollut kovassa käytössä - jo nyt!
VastaaPoistahelena: Puput on Haitulan suosikkeja. Niitä seikkailee neidin muissakin vaatteissa.
seijap: Meillä jokainen muksu käyttää ruskeaa. Taitaa olla meidän lasten yleisin vaateväri.
aurinko ja kuu: Kiitos.
henna: Kivaa kesää sinullekin!
Tirpana: Äkkiä tuollaisen pikkuneuleen tekaisee. Saisi omiakin takkeja joskus valmiiksi....
veera: Siltä vaikuttaa! Neule on ollut päällä melkein joka päivä :)
Annikainen: :)
hillanen: Tuo sävy on kyllä ihana, sellainen pehmeä.
Inka: Joku muukin on kysellyt. Kaivelen liivin esiin ja katselen saisinko jotain ohjeentynkä väännettyä.
Rasavillirusakko: Kyllä neitien sit kelpaa!
Liivia: On kasvanut juu! Jossakin vaiheessa ravattiin lääkärissä sen takia, kun pituutta ei tullut - nyt on sit hujahtanut hetkessä hurjasti.