Aamupäivällä.

Heräsin.

Nousin ja palasin samantien uudelleen sänkyyn. Pyörin, luin jokusen sivun kunnes nukahdin taas. Ennen nukahtamista mietin, että jos jonkun pienen toiveen saisin toteutettua niin haluaisin osata englantia niin, että lukisin sitä sujuvasti. Olisi hyvä myös uskaltaa puhua sitä. Kirjoittaakin.

Lukeminen ja kirjoittaminenhan kulkevat käsikädessä. Puhuminen opettaa kirjoittamaan. Ilman todellisia keskusteluja ei synny kirjoittaessakaan kunnollisia dialogeja.

Keskustelut kertoo ihmisestä paljon.

Lapset ja mies puuhailivat siinä ihan äärellä. Minä nukuin enkä kuullut unen läpi mitään. Aurinko paistoi kuumasti suoraan sänkyyn ja herätti. Niin lämmin.

Pyörähdin parvekkeella. Söin aamupalaa. Soitin Tehosekoitinta ja luin. Kesken on Stephen Kingin Kirjoittamisesta - Muistelma leipätyöstä. Luen myös sivun silloin tällöin Merette Mazzarellan Täti ja krokotiili -kirjasta.

Mazzarellan kirjaan on ollut vaikea tarttua Mummon poismenon jälkeen. Ystävyys, muistot ja suru, niistäkin Mazzarella kirjoittaa niin osuvasti, että väännyn vinoon. Surun tullessa viikko sitten luin Mazzarellan kirjaa ja takerruin yhteen ajatukseen.

"Mitä sinä olet olen minäkin ollut / mitä minä olen olet sinäkin oleva." Noista sanoista muistan Mummon ja minun suhteen. Luultavasti aina.

Aamulla

kirjoitin mustakantiseen vihkoon ylös viime aikoina luettuja kirjoja. Puoli vuotta on kulunut näissä merkeissä:

- Siri Hustvedt; Amerikkalainen elegia

- Boel Westin; Tove Jansson - Sanat, kuvat, elämä

- Philip Pullman;

Kultainen kompassi

Salaperäinen veitsi

Maaginen kaukoputki

- Monica Ali; Brick Lane

- Merette Mazzarella; Juhlista kotiin

- Juuso Westerlund, Antti Helin; Karaokekansa - Tarinoita laulun voimasta

- Anna-Leena Härkönen; Ei kiitos

- Annie Hawes;

Extra Virgin

Kypsä poimittavaksi

Calabrian perintö

- Regine Deforges;

Musta tango

Silkkitie

- Manuel Vicent; Matissen morsian