Tuliaisia.

Kyllä
vaan vielä tänäänkin on Tallinna ollut mielessä. Hurmaava kaupunki kaiken kaikkiaan, kun jää tuolla tavalla polttelemaan.
Tuliaiset on niin mukavia. Puueläimet. Possu miehelle ja heppa minulle. Lapset sai neulotut kissat, mutta ne ovat jo jossain leikeissä. Hiirimetsällä kenties?
Sitten on puisia nappeja ja lankaa. Vakiohankintoja lahden takaa.

Olen
selaillut lehtiä ja leikekirjaa. Neulekirjoja. Mitä näistä neuloisin vai virkkaisinko. Kaikille langoille ei ollut ostettaessa selvää kohdetta, vaan kyllä ne tässä hiljalleen muodostuu. Hyvä, että langat on tuossa lähettyvillä koko ajan. Silittelemällä ne alkavat puhua samaa kieltä kanssani.
Turkoosista langasta tulee Tatille slipoveri, sen tiedän. Aloitin jo joskus aiemmin keväällä neulomaan hänelle sellaista, mutta huomasin, että lanka loppuu kesken. Purin mokoman ja valitsin nyt kokonaan uuden langan. Turkoosi on ihan Tatin värikin. Luulen, että siihen slipariin tulee myös pöllöjä...
Vironvillasta teen itselleni joskus jonkun huivin. Tuo vaaleanpunaisen ja vihreän yhdistelmä kiehtoo tällä hetkellä valtavasti.
Rowanin summertweed ei ole vielä puhunut. Mutta kenties neuletakkia. Tai sitten huivi vaaleanpunaisesta ja oranssista joku kevyt kesäinen lämmitin. Saa nähdä. Nämä on niitä suunnitelmia, jotka voivat aivan hyvin muuttua nopeastikin. Tänään tuntuu tältä.
Mutta puikoille nostin sunnuntaina jo kolmannen Pinwheelin, jos itselleenkin saisi joskus. Jolleri nimisestä kaupasta Müürivahelta löytyi ihana kanervan värinen lanka ja sille vihreä seuralainen. Katsellaan, mitä syntyy. Kohta olen jo kädenteissä.