Näin minä sen koin:
- tunnen ihastuneeni. Ensimmäinen kunnollinen ajatus maissa.
- ääneen miettiessäni minulle tarjotaan heti neuvoja! Uskomattoman hienoa!
- on uutta ja vanhaa yllättävällä tavalla rinnakain. Yllättävä on niin hyvä!
- Liikennevaloja on vähän. Koska on oikea hetki kävellä (vai juosta) tien yli?
- Keskustan pilvenpiirtäjät ovat tietyllä tavalla makeita. Vaan en kyllä osaisi tänne omaani sellaisia kuvitella laisinkaan.
- ihmettelin suomalaisten ja ruotsalaisten määrää. En kuullut vironkieltä juuri lainkaan. Ei hyvä.
- mukulakivillä kävellessä olin onnellinen ettei minulla ollut korkokenkiä.
- kevät on aavistuksen pidemmällä kuin meillä.
- raitiovaunut on hauskan näköisiä.
- oikeista paikoista löytyi ihania lankoja. Käsitöitä ja puunappeja.
- suklaakakku oli ihanaa pähkinöineen. Vaan ruoka suklaakakkupaikan naapurissa parasta ikinä.
Tomaattia, rucolaa ja mozzarellaa. Valkoviiniä. Spaghettia ja pestoa. Valkoviiniä.
- italialainen keittiö on yksinkertaisuudessaan nerokkuutta parhaimmillaan.
- loistava seura kruunaa matkan kuin matkan. Kiitos Itä-Helsingin ankeat neulovat akat!
Oi, mikä matka! Minäkin olen menettänyt sydämeni Tallinnalle!
VastaaPoistaPidän blogistasi.
Viime kesänä ihailin niitä nerokkaita liikennevaloja siinä Viru-keskuksen ja vanhan kaupungin välissä, jotka kertovat kuinka monta sekuntia on valojen vaihtumiseen :)
VastaaPoistaVironkieltä ei varmaan kuule sen takia, koska virolaiset puhuvat hiljaa, kun taas turistit ovat äänekkäämpiä? Se on siis oma havaintoni.
ja heh, pakko kertoa mukulakivistä, näin kerran miehen joka yritti kulkea niillä rullaluistimet jaloissa, jäi lähtemättömästi mieleen!
Vasthan miekin siellä kävin ja heti kun luin siun jutun niin alko tehhä mieli sinne uudestaan.
VastaaPoistaOlen käynyt Tallissa yhden kerran ja siitäkin on 13. Muistan silti sen lähes päällimmäisenä, että minua autettiin jo ennen kuin tiesin edes apua tarvitsevani.
VastaaPoistaKylläpäs Tallinna nyt houkuttelee!
VastaaPoistaLuulin ensin että olit Marikan kanssa kierrellyt, oli niin samantyyppiset kuvat. Ihanat kummatkin.
Kade olen, tekis mieli lahden taakse itsenikin! Ihana poutapilvitaivas!
VastaaPoistaSirisan: Vaan on se hyvä, että menettää sydämensä lähellä olevalle kaupungille. Toiselle puolelle maapalloa ei niin vain lähtisikään toista kertaan.
VastaaPoistavillapeikko: Noita valoja en huomannutkaan! Kuullostaa mainiolta.
Rullaluistimet ja mukulakivet on muuten ihan varmasti karmea kokemus... Sanoo hän joka on rullaluistellut kerran - asvaltilla :D
Christina: Sinne siis!
violet: Tuollaiset apua tarjoavat ihmiset ovat aarteita!
Liivia: Kurkkasin minäkin Marikan blogin nyt!
helena: En voi muuta kuin toivoa, että pääsisit pian.