Luvassa
oli aamupäiväteetä polkupyörämatkan päässä. Minä ja Haitula lähdettiin kaksin. Vastatuuleen oli raskas polkea. Takakumi ei ollut ihan täynnä ja Haitulalla palelsi käsiä.
Perillä kuulumisten vaihtoa, vähän sellaisia pieniä ääneen sanottuja haaveita ja tulevaisuuden suunnitelmia.
Koivuissa
isot lehdet. Hiekkalaatikolla kaksi pientä. Joista se isompi (Haitula) tunsi olonsa tosiaan isoksi. Komensi pienempää omalla hassulla kielellään. Lienee ottanut mallia kotona isommista.
Kotimatkalle puettiin Haitulalle lapaset. Se on tätä tämä Suomen kesä. Myötätuuleen oli kevyt polkea. Takakumi ei ollut ihan täynnä.
Kirsikkapuissa isommat kukat kuin muutamaa tuntia aiemmin.
.jpg)
Oli kiva kun kävitte!
VastaaPoistaHetipian uudestaan...
Kukkiiko ne kirsikkapuut nyt? Käytiin sunnuntaina katsomassa niitä mutta eivät vielä kukkineet. Jospa tulevana sunnuntaina lähdettäis lasten kanssa uudelleen retkelle. Sulla on todella kiva blogi.
VastaaPoistaMuistan luultavasti ikuisesti sen miten eräänä kesäkuun päivänä esikoisen kanssa Suomessa vieraillessani oli pakko poiketa ostamaan villapaita ja Uffilta nahkarotsi kun meinasin jäätyä. Pojalle löytyi tumput joltakin kaverilta. Oli kesäkuu ja lämpötila plus 5.
VastaaPoistaKeväinen vihreä, lehtien alut, uusi nurmi. Onko mitään kauniimpaa?
VastaaPoistaHuomaan että sielläkin on koleudesta huolimatta kevätonnea ilmassa!
VastaaPoistaaurinko ja kuu: Ihmeessä uusiksi!
VastaaPoistaHannastiina: Kukkii ne. Huomenna pitää ehtiä kuvaamaan. Tänäänkään en päässyt.
violet: Suotta ei sitä sananlaskua niistä vähälumisista Suomen kesistä ole keksitty.
Quickstep: Kevät on kaunis. Vaan niin myös kesä. Syksy on oma suosikkini. Ja talvikin on kaunis - lumisena.
eilen tänään huomenna: Kevätonnea juu, ehdottomasti.