Koululainen on kiukkuillut, aamusta. Murot jäi lautaselle ennen kouluun lähtöä. Mehu mukiin. Musta pusero vei värin kasvoista enkä antanut laittaa sitä siksi päälle. (Paskamutsi.) Lupasin, että iltapäivällä saa. Ei laittanut. Varmaan tekee senkin uhalla. Katsoo kulmien alta ja polkee jalkaa! Huutaa: "Miten paljon mua ärsyttää!" Pikkuveljen naama nyppii.
Keskimmäinen murisee pienemmälle. Ä-R-S-Y-T-T-Ä-Ä isosiskoaan. Eikä tietenkään nukkunut päiväuniakaan.
Haitulan tutti tippui suusta vessanpönttöön aamupissan kaveriksi. Ei siihen muuta tarvita.
Tämä
on niitä päiviä. Mutta minusta positiivisuus ei ole hanurista vaan hyvästä, siksi revin riemua, vaikka väkisin. Iltapäivän valosta ja työhuoneesta!
.jpg)
Noi niitä maailman ÄRSYTTÄVÄMPIÄ päiviä!!!
VastaaPoistaTulet tänne nauttimaan hyvästä seurasta, ruuasta ja juomasta. Nollaat tilanteen.
Kohta nähdään.
ps. Hieno pieni tuikkulyhty =)
Tirpana: Ai on vai!? ;)
VastaaPoistaJoo, tulen jahka saan vedettyä vähän pakkelia naamaan ja muutakin vaatetta kuin verkkarit.
Tuikkulyhty on tosi makee - kuka lie teki ;)
äh...joo.Komppaan.mä tiiän noi päivät.
VastaaPoistaMut hei,mikä työhuone?!?
WAU tuo kolumnijuttu! Hienoa! Pitää käydä äidin lehdestä lukemassa. Muutenkaan en ole vielä tuota numeroa nähnyt.
VastaaPoistaOlet saanut blog-awardin! :) Käy kopioimassa kuva minun blogista: http://rapakon-takana.blogspot.com/2009/01/palkintoja.html
VastaaPoistaSain vasta tänään suuri käsityö-lehden käsiini. Luin juttusi ja olin aika helpottunut. Ei sen tekemisen aina tarvi olla niin hampaat irvessä mahtavia aikaansaannoksia luoden. Ihanan vapauttava kirjoitus kaikin puolin.
VastaaPoista