Minussa
asuu pieni harakka. Sellainen, joka kerää korulippaaseensa uusia koruja jatkuvasti. Timantteja ne eivät kyllä ole.
Timantteja
(tai jonkinsortin jalokiviä) minulla taitaa olla vain neljä. Niistää jokaisella on tarkoituksensa. Vihkisormuksessa on yksi. Kalevala korun Lapsi-korun yhteen hopeiseen helaan on upotettu kaksi punaista ja yksi sininen kivi. Minä en tahtonut helaa jokaisesta lapsesta erikseen.
Sen
sijaan kaikenlaisia muita koruja minulla on aika paljon. Kaulakoruja. Jokunen sormus, lähinnä muovisia. Ja korvakoruja paljon!
Ilman korvakoruja on alaston olo. Korvakoruissani pitää olla hauskuutta, kokoa ja näköä. Mielellään kaikkia näitä yhdessä! Suosikkikorvikseni olen ostanut myyjäisistä, kirppiksiltä, Hennesiltä tai Indiskasta.
Tänään korvissani on ystäväni tekemät korut, jotka sain joululahjaksi. Yksi keltainen lasihelmi ja neljä ruskean sävyistä. Minun värit.
Kylläpäs sattui tämän blogauksen bongaaminen hyvään ajankohtaan. Just meinaan selailen Etsyä ja huokaillen ihastelen kauniita korvakoruja.
VastaaPoistaMutta mulla ei ole reikiä korvissa! Tarvitsen!
Markka: Sun täytyy ehdottomasti hankkia korvareiät! Korvakorut on parhautta.
VastaaPoistakorujakorujakoruja... aah. mä kyllä myönnän olevani samanlainen hamsteri!
VastaaPoistakorut on ihania!
VastaaPoistaLaitoin sulle joku aika sitten ravelryn kautta postia...
Veit sanat suustani!!
VastaaPoistaOlen aivan samanlainen... helmiä löytyy muovisina, ja puisina, jopa keraamisina kilokaupalla.
Mutta korvakorut ne ne vasta ovatkin. Meillä taitaa olla hyvin samanlainen maku :-D
Korvakorut on koruista parhaita. Ja ehdottomasti juuri sellaiset, joita kuvailit. Väriä, kokoa ja näköä pitää olla!
VastaaPoistaNuorempana käytin paljon isoja korvakoruja ja kaulakorujakin usein. Nykyään ei tule laitettua kuin rannekoru joskus harvoin... Pitäisi opetella taas :)
VastaaPoistaMäkin tykkään korvakoruista. Mut mullakaan ei ole reikiä. Ja sitten kaikista koruista, mut mä en käytä koruja. Vaikka mulla niitä onkin, toinen toistaan herkumpia. Jotenkin kaikki kaulalla oleva ahdistaa, samoin kuin joustamattomat vaatteet.. Ja silti niitäkin löytyy kaapista. Kaipa se on opetteluasia, kuten Paperisydän toteaa.
VastaaPoistaSain tänään käsiini vihdoinkin sen Käsityölehden! Kyllä sinut tunnisti tekstistä, tuli niin hyvä mieli ja vanhat ajat mieleen sitä lukiessa. :) Oliko sinut stailattu sitä kuvaa varten? Näytät kuvassa paljon ikäistäs vanhemmalta (mutta hieno kuva silti!) :)
VastaaPoistaHeips
VastaaPoistatää nyt on pikkuisen väärä osoite kirjoittaa, mutta viet varmaan viestiä Anulle. Anun blogiin kun ei pääse kuin vain sisäpiirin ihmiset kommentoimaan, en ole blogi-ihmisiä eikä minulla siis ole google-tiliä.
Vaikka hän on löytänyt neulomisen ja on ilmeisen innoissaan siitä, ei hänen suuren käsityölehden päätoimittajana sovi unohtaa myöskään lehden muita lukijoita. Mielestäni Anu on lisännyt liikaa noita neuleohjeita muiden kustannuksella.
Tammikuun numerosta en puhu mitään, ajattelin sen olevan "harjoituskappale", kyllä se siitä. Toisin kävi.
Anun ei tarvitse vetää hernettä yhtään mihinkään, riittää kun katsoo esim. kahden-kolmen vuoden takaiset numerot ihan ennakkoluulottomasti.
Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla rakentava kritiikkikommentti, toivottavasti kukaan ei luule tätä herjaukseksi, sillä sellaiseksi tätä ei ole tarkoitettu.
Kiitos jos viet viestiä eteenpäin.
Ja sinä, sinä kirjoitat niin mukavasti lehdessä, jatka samaa rataa !
Hyvää kevättä sinulle toivottaa
"ompelija"
Ai meitä harakoita onkin enemmän :D
VastaaPoistaHeh, kirpparillakin kierrän kaikki rihkamapussit ja mietin mitä hienoa näistä saisi jalostettua!
Hyvä Ompelija,
VastaaPoista(Pahoitteluni, Kanerva, että käytän vastaamiseen kommenttilootaasi - "Ompelija" ei vain muuta väylää mahdollistanut.)
Tuollaisen aivan asialliseksi (aiheellisesta en osaa sanoa, kun en lehtiä ole lukenut) tarkoitetun palautteen voi hyvin jättää päätoimittajan työsähköpostiosoitteeseen, jonka löydät vaikkapa tuosta linkistä, lehdestäkin se varmasti löytyy:
http://www.suurikasityo.fi/toimitus
Sinne se kuuluu. Näin ei tarvitse vaivata asiaan mitenkään liittymättömiä sivullisia, ja voi myös olla varma palautteensa löytämisestä perille. Saattaapa saada vastauksenkin.
Ja asiallisen palautteen kyllä tunnistaa asialliseksi ihan ilman erillistä todisteluakin. Ei siis tarvitse huolehtia niistä herneistä.
Hahaa!
VastaaPoistaMinäpä menin ja otin korvikset, 36,5 vuoden jälkeen! Edellisessä kommentissa vielä valittelin reikien puutetta.. Sattu, muttei liikaa. Nyt 6 viikkoa harkkareilla ja sitten: tervetuloa meille kaikki killuttimet!